DocFokus: Uhattuna oleva tiede – keskustelua tieteen ja median roolista totuuden jälkeisellä aikakaudella
Keskiviikkoiltana 4.2. Kino Reginassa journalistit Mari Manninen ja Adile Sevimli sekä tutkija ja tietokirjailija Tiina Raevaara keskustelivat Journalistiliiton ja DocPointin yhteistyössä järjestämässä tilaisuudessa Blame-elokuvan herättämistä tunnelmista sekä journalistien ja tieteentekijöiden asemasta totuuden jälkeisellä aikakaudella. Tilaisuuden moderoi Journalistiliiton kansainvälisten asioiden asiantuntija Salla Nazarenko.
Termi totuuden jälkeinen aika alkoi yleistyä anglosaksisessa maailmassa vuoden 2016 kieppeillä Donald Trumpin valtaannousun ja Britannian Brexit-äänestyksen myötä. Totuuden jälkeisellä ajalla viitataan olosuhteisiin, joissa tunteisiin vetoavalla retoriikalla on keskeinen rooli mielipiteiden muokkauksessa, samalla kun faktoihin perustuvan argumentoinnin merkitys heikkenee. Totuutta tärkeämmäksi nousee hyvä tarina. Aikakauden piirteitä ovat tiedeyhteisön ja perinteisen median auktoriteettiaseman kyseenalaistaminen sekä sosiaalisen median asiantuntijoiden ja vaikuttajajournalistien esiinmarssi.
Totuuden jälkeiseen aikaan kuuluu mediakentän pirstaloituminen, jossa perinteiset mediat joutuvat kilpailemaan sosiaalisen median kanssa yleisön huomiosta. Kehitys, jossa yleisöllä on entistä suuremmat mahdollisuudet valita omaa maailmankatsomustaan tukeva uutislähde, voimistaa yhteiskunnan polarisaatiota.
Toimittaja ja tietokirjailija Mari Manninen suhtautuu kehitykseen toiveikkaasti ja näkee journalistien ja vaikuttajien yhteistyössä mahdollisuuksia, jotka hyödyttävät molempia osapuolia. Journalisteilla olisi opittavaa vaikuttajilta tiiviin yleisösuhteen luomisessa, kun taas journalisteilla on faktantarkistukseen ja eettisiin toimintatapoihin liittyvää osaamista, jota sosiaalisen median toimintakulttuurista usein puuttuu.
Myös tutkijoilta odotetaan verkostoitumista ja aktiivista osallistumista yhteiskunnalliseen keskusteluun sosiaalisessa mediassa samaan aikaan kun tutkijoihin kohdistuva häirintä lisääntyy, Raevaara huomauttaa. Medialta hän toivoo aktiivisempaa otetta Akateemisen vapauden tila Suomessa selvityksessä esiin nousseisiin kysymyksiin, kuten tieteen omien instituutioiden omaksumiin rajoittaviin käytäntöihin.
Raevaara tuo esille myös miten tiede ajautui julkisessa keskustelussa koronapandemian aikaan osaksi geopoliittisia ennakkoluuloja ja rintamalinjojen luomista. Keskustelu viruksen syntymekanismista painottui kiinalaisesta laboratoriosta karanneeseen virukseen ja luontokadon merkitys tapahtumissa ohitettiiin. Linjaan vaikutti halu tarjota yleisölle helpommin ymmärrettävä selitys, joka myös palveli paremmin poliittisia tarkoitusperiä.
Keskustelijoiden mukaan pandemia-ajan uutisoinnin läpikäynti on medialle mahdollisuus oppia tehdyistä virheistä. Pandemian kiivaimpina hetkinä media toisti kritiikittömästi poliitikkojen sanomaa ja unohti roolinsa vallan vahtikoirana. Manninen korostaa, miten tärkeää median on erikoistilanteissa nousta tilanteen yläpuolelle ja nähdä kokonaisuus hälyn keskeltä. Raevaara puolestaan toivoo, että media osaisi viestiä yleisölle paremmin vaihtoehtoisista mahdollisuuksista sekä tieteen luonteesta, johon kuuluu tiedon täydentyminen tutkimusten edistyessä.
Haasteista huolimatta Adile Sevimli näkee, että tarve punnitummalle ja hitaammalle medialle on olemassa. Hän muistutti myös, että totuuden jälkeisen ajan ongelmat eivät ole pelkästään tutkijoiden ja journalistien ratkaistavissa.
Blame-elokuva kuvaa tieteentekijöiden työtä hektisen klikkijournalismin ja kovenevan polittisen ilmapiirin ristipaineessa. Elokuva oli osa osa DocPointin Tutkitusti-teemasarjaa.
Nina Moberg
Yläbannerin kuva: Merja Siljamäki
DocFokus-keskustelut ovat ajankohtaisin aiheisiin pureutuvia maksuttomia yleisökeskusteluja, jotka ovat olleet osa festivaalin ohjelmistoa useiden vuosien ajan. Vuoden 2026 DocPointissa järjestettiin kaksi DocFokus-keskustelua.
